Pikkupojan ihka ekat kisat!

Ei sentään ihka ekat, mut ekat meidän yhteiset. Oltiin siis Ehon tallilla kisoissa hyppäämässä 80cm & 90cm. Mukana oli myös Kaija-heppa, jolla hyppäsin samat luokat kuin Zorrolla (Kaija 80cm 0-0vrp 4.sija 90cm 0-4vrp). Nojoo takaisin asiaan! Tykkään käydä Eholla kisoissa, koska kaikki toimii takuu varmasti aina ja radat on aina järkevät ja puitteet super. Ihan täydellinen kisapaikka talvikisoja ajatellen ja muutenkin. Vaikka ne on seurakisat, niin ''tunnelma'' ja puitteet yms on alue-kansallista luokkaa. Mennään varmaan myös kahden viikon kuluttua sinne kisoihin.

Kasikymppiin verkkailin eka ulkona kentällä, taivuttelin käynnissä ja ravissa. Rentoa hölkkäilyä ja vertymistä. Laukkasin myös sen verran et laukka pyörii hyvin eteen. Sisäverkka on nimittäin pieni ja ahdas. Sisällä ekaksi laukkasin ja rauhottelin tilannetta. Hyppäsin muutaman kerran pystyn pienenä (eli ~50-60cm) ja pari kertaa ''isona'' eli 80cm. Sit parit hypyt okserille 80cm. Tän jälkeen uudelleen tilanteen rauhotus ja viimeinen hyppy, josta suoraan radalle. Mun ei hirveesti tarvi tehdä verkkahyppyjä 80cm luokkaan, koska sen kokoset esteet ei oo Zorrolle mikään kamalan suuri haaste ja ne on niin pieniä suhteessa hepan kokoon. Ne itsessään on verkkaesteen korkusia.

Perusrata:
1. Punavalkonen okseri: Hyvä lähestyminen, hyvä rytmi ja siis onnistunut hyppy.
2. Ruskea (pyöritetty narua puomin ympäri) pysty lankuilla: Suht ok hyppy, vähän vauhdikas, mutta jees.
3. Okseri, jossa alla valkoiset portit: Hieman vinosti ja vauhdilla, mutta aika jees.
4. Sininen pysty, mukana lainelankku: Kulmassa sain kiinni ja siten parempi hyppy.
5. Liila pysty: Aika ok, hyvä laukka.
6. Oranssi pysty: Suht ok, vähän vinossa.
7. Normi pysty: Vähän lähelle ja vinossa, mutta ok.
8. Kultapunertava okseri, alla valkoiset portit: Sujuva, jees hyppy.

Toinen vaihe:
9. Oranssi pysty: Vauhdilla yli, sujuva ehkä liiankin.
10. Mustavalkoinen okseri lankuilla: Iso loikka ja jees hyppy. Tän jälkeen ei mulla ollu paljon enää sanottavaa :D Se vaa lähti ja meni niin kovaks etten saanu enää kiinni.
11. Ruskea pysty lankuin ja puomierikoisuuksin: Vinosti, muuten ok.
12. Sama liila pysty: Karmea, Zorro otti vielä askeleen lisää, joten kiva miniaskel ja jne.... No puhtaasti kuitenkin :D

Kokonaisuudessaan rata oli ok, aika häsellystä kuten ekoissa kisoissa on tapana. Olin tyytyväinen puhtaaseen rataan ja siihen et Zorro oli itsevarma eli luotti muhun. Ei ollu sellane fiilis et jos mokaan nii Zorro kieltää ja joutuu ''sekoon'' mielentilaan. Ei ees suunnitellu kieltävänsä tai et olis epävarma.

Välissä Zorro ensin käveli ja sitten hetken lepäili kun menin toiseen radankävelyyn ja vähän syömäänkin. Toivottavasti saatte noista piirrustuksista jotakin selvää ja ois kiva jos kommentoisitte teenkö jatkossa tollasia. En tee jos ette haluu, koska en jaksa nähdä vaivaa :D Mut jos taas haluutte niin nään vaivan :)

Perusrata:
1. Sama okseri kuin 80cm: Super hyvä hyppy, oli suorana!
2. Mustavalkokultanen kapea pysty lankuilla: Hyvä tie ja lähestyminen, hyvä hyvä!
3. Sama lainelankkupysty toiseen suuntaan: Pieni hösellys esteiden välissä, mutta ei epäröinyt lankulle.
4. Okseri valkoisin portein: Iso loikka, mut siisti.
5. Ruskea pysty kaikkinen hökötyksine: Hyvä hyppy kaikkineen.
6. Mustavalkoinen okseri lankuin: Loistava hyppy, kvian sujuva.
7. Sarja pysty-okseri (okserissa portit): Tälle oli aika tiukka tie okserilta ja en saanut käännettyä kunnolla sarjalle, joten hyppäsi ihan reunasta jolloin puomi tuli a-osalta mukaan.
8. Sama okseri valkoisin portein: Tasapainotin hyvin sarjan jälkeen kurvissa ja sain tälle hyvän hypyn.

Kokonaisuudessaan rata oli paljon parempi kuin 80cm. Oli jo sitä tiettyä varmuutta ja sain tehtyä omalta jännitykseltä hyvät tiet ja huolelliset lähestymiset. Tähän olin toooosi tyytyväinen pudotuksesta huolimatta, parempi kokonaisuus kuin 80cm.

Nyt jatketaan 80cm & 90cm linjaa niin kauan, että tuntuu varmalta tällä tasolla. Sitten siirrytään metriin. Haluan, että saamme korjattua vinouden ja vahvuuden. Että radat olisivat helppoja meille, eli siis ei tietenkään niin et Zorro olis automaatti ja mä vaan istuisin kyydissä. Vaan, että itse tekeminen olisi helpompaa ja ettei kaikki oo niin työn ja tuskan takana. Kuitenkin kisoista jäi hyvä maku suuhun, sain kuitenkin korjattua asioita ensimmäiseltä kierrokselta ja Zorro tuntui niin kivalta.

Asia mitä kaipaan ja kaipuu ''iski vasten kasvoja'' kun huomasin kilpurin allani. Vaikka rakastan hypätä ja kisata Zorrolla (ja Kaijalla) niin kyllä mä kaipaan niitä kisa- ja valmennusreissuja Puksun kanssa :( Kaikki oli niin jotenkin kotoisaa, kun pääsen Puksun selkään niin tuntuu samalta kun tulee kotiin pitkältä lomareissulta. Siihen fiilikseen ei kyllästy.

Kuva on aluekatsastuksista viime viikonlopulta. Este 110cm, 120cm esteestä on myös video, mutta se on niin huonolaatuinen et en ottanu siit kuvaa. Este näyttää Zorron alla aika pieneltä :D